Vi sparar data i cookies, genom att använda våra tjänster godkänner du det. ⇒ läs mer om cookies

Suomeksi: 2017 – juhlavuosi sekä Ruotsille että Suomelle

Annons

Läs på svenska: Jubileumsår för vårt grannland: Sverige hade varit fattigare utan Finland

Huomenna alkaa juhlavuosi. Vuonna 2017 naapurimaamme Suomi täyttää 100 vuotta itsenäisenä valtiona. Tämä juhla huomataan myös Ruotsissa. Tietysti voimme sanoa olevamme läheisiä myös Norjan ja Tanskan kanssa. Suhteemme Suomeen on kuitenkin erityinen ja paljon syvemmälle ulottuva kuin suhteemme muihin pohjoismaisiin naapurimaihimme.

Ruotsissa asuu lähes 700 000 henkilöä, jotka ovat ensimmäisen, toisen tai kolmannen sukupolven suomalaisia.

Ruotsissa asuu lähes 700 000 henkilöä, jotka ovat ensimmäisen, toisen tai kolmannen sukupolven suomalaisia. Kun Ruotsin menestynein rockyhtye Kent julisti musiikkivideon välityksellä lakkauttavansa yhtyeen, oli Suomen lippu mukana – viitteeksi siitä, että useilla yhtyeen jäsenistä on juuret Suomessa. Kent on vain yksi esimerkki siitä, että Ruotsi ei olisi samanlainen kuin nyt ilman suomalaisten läsnäoloa.

Suomi on huomattavasti avokätisempi ruotsinkielistä vähemmistöään kohtaan. Ruotsin asemalla virallisena kielenä Suomessa on tietysti historialliset syyt, kuten myös sillä, että kansanedustajat voivat pitää puheensa ruotsiksi ja että Helsingin katukyltit ovat sekä suomeksi että ruotsiksi. Maan isä Mannerheim esimerkiksi oli ruotsinkielinen. Hän puhui parempaa venäjää ja ranskaa kuin suomea. Silti on syytä alleviivata Suomen meitä avokätisempi suhtautuminen maan vähemmistökieleen.

Tänä vuonna Ruotsi on juhlinut painovapauslakimme 250-vuotispäivää. Sen sai aikaan Pohjanmaalla Suomessa elänyt ja toiminut Anders Chydenius.

Tänä vuonna Ruotsi on juhlinut painovapauslakimme 250-vuotispäivää. Sen sai aikaan Pohjanmaalla Suomessa elänyt ja toiminut Anders Chydenius.

Siten niin paljon yhdistää maitamme. Ja silti ne ovat niin erilaisia! Suomen ja Ruotsin kansanluonne ovat erilaisia. Suomen kieli on ruotsalaisille käsittämätöntä. Miksi taivaassa puhutaan suomea? Vastaus: Koska sen oppiminen kestää ikuisuuden. Lisäksi Venäjän läheisyys on antanut leimansa Suomelle.

Suomi käytti hyväkseen Venäjän poliittista kuohuntaa ja julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917 bolsevikkien kaapattua vallan. Venäläisten bolsevikkien johtaja Vladimir Lenin antoi sille hyväksyntänsä. Venäläiset joukot (joita oli vielä sijoitettuna Suomeen) sekaantuivat kuitenkin suomen sisällissotaan jo vuonna 1918 toimien punaisten puolella. Jos punaiset olisivat voittaneet, olisi Suomesta todennäköisesti tullut osa Neuvostoliittoa.

Kustaa Vaasa perusti Ruotsiin perinnöllisen monarkian vuonna 1523. Suomessa suunniteltiin saksalaisen prinssin valitsemista kuninkaaksi, kun maa olisi itsenäistynyt. Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa teki ne suunnitelmat tyhjiksi. Suomesta tuli tasavalta – ja sai siten Ruotsia ajanmukaisemman valtiojärjestyksen.

1939 Stalinin Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Silloin tehtiin myös kömpelö yritys perustaa Terijoen pikkukaupunkiin suomalainen nukkehallitus, jota johti sisällissodan jälkeen Venäjälle paennut kommunisti Otto Ville Kuusinen. Siitä tuli Stalinille suorastaan piinallista, koska hän joutui kuitenkin neuvottelemaan rauhasta Helsingin hallituksen kanssa. 1941 Suomi liittyi toiseen maailmansotaan Saksan rinnalla, ja oli siten hävinneellä puolella maailmansodan loppuessa.

Kaksi vuotta sitten Ruotsi juhli 200 vuoden pituista rauhan aikaa. Mikä maa se nyt olikaan, jota vastaan taistelimme hiukan yli 200 vuotta sitten? Niin, sehän oli Norja, ja tarkoituksena oli pakottaa maa unioniin Ruotsin kanssa.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli – kuten Ruotsikin – liittoutumaton. Mutta samalla, kun Ruotsi kehitti läheisen yhteistyön länsiliittoutuman kanssa, Suomi allekirjoitti Neuvostoliiton kanssa ystävyys- ja avunantosopimuksen. Ruotsissa käytettiin käsitettä ”suomettuminen” ylimielisellä ja halveksuvalla tavalla. Jonkun olisi pitänyt huomauttaa, että Suomi erotuksena balttilaisista naapurimaistaan todellakin säilytti itsenäisyytensä. Sen asian ratkaisi kaksi tekijää. Toinen oli suomalaisten menestys taistelukentällä. Toinen oli se hienosäädetty diplomatia, jota halveksuvasti kutsuttiin ”suomettumiseksi”.

EU:n jäsenyys oli Ruotsille osa taloudellista kriisipakettia. Suomella kyseessä oli merkittävissä määrin turvallisuus – halu olla mukana länsieurooppalaisessa liittoutumassa. Siten Suomi liittyi myös yhteiseurooppalaiseen valuuttaan, josta Ruotsi jättäytyi ulkopuolelle.

17. heinäkuuta Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ja Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö julkaisivat yhteisen debattiartikkelin, jossa he sanoivat muun muassa näin: "Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö käsittää kaikki taistelujoukot, materiaalin, logistiikan sekä varman kommunikaation. Yhteistyö sisältää myös yhteisen kriisi- ja sotavalmiuden suunnittelun, mikä lisää molempien maiden toimintavapautta eri skenaarioissa.”

Maidemme hallitukset tekevät tienvalinnan, joka sitoo maat lähemmäksi toisiaan jopa kansallisvaltion ytimeen liittyvissä asioissa. Suomi ja Ruotsi ovat lähempänä toisiaan kuin aikaisemmin. Onnittelemme Suomea 100 vuoden itsenäisyydestä!

Mer läsning

Annons